Tulevaisuudessa halutaan palveluja antaa yhä enemmin sähköisesti, mietin mitä tämä tarkoittaisi kehitysvammatyössä työntekijän näkökulmasta. Kehitysvammaisia henkilöitä on paljon eri tasoisia ja heidän toimintakykynsä ja ymmärryksensä on hyvinkin erilaista. Selvää kuitenkin on, että melkein jokainen heistä tarvitsee jonkinasteista apua sähköisten palvelujen käytössä. Voisiko tulevaisuudessa tähän olla ratkaisu esimerkiksi asumisenyksiköissä erillisen työntekijän kouluttaminen näiden palveluiden avuksi?
Avovaaran (2012) tutkimuksessa selvitettiin miten asiantuntijat ovat kokeneet sähköisten palveluiden käytön kehitysvammahuollossa. Asiantuntijoilla tutkimuksessa tarkoitettiin lääkäreitä, terapeutteja, sosiaalityöntekijöitä sekä kuntoutusohjaajia. Tutkimuksessa todettiin kehitysvammahuollon organisaatioissa olevan vielä aika vähän käyttöä sähköisistä palveluista, koska sähköinen vuorovaikutteisuus tarvitsee kommunikoinnin toimivuutta puolin ja toisin. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että organisaatioissa sähköisten palvelujen tutkimus ja käyttö asiantuntijoiden työssä on vähäistä. Niissä organisaatioissa, joissa sähköisiä palveluita kuitenkin käytettiin, hyödyt koettiin myönteisinä. Tutkimuksissa nähtiin erityinen hyöty sähköisiin palveluihin tulevaisuudessa avopalveluihin perustuvaan palvelujärjestelmään.
Mitä nämä sähköiset palvelut sitten olisi ja miten kehitysvammaisen itsemääräämisoikeus saadaan näkyviin? Sosiaalietuuksiahan voidaan hakea sähköisesti, mutta pystyisikö näitä palveluja kehittämään tulevaisuudessa niin, että saataisiin kehitysvammaisille henkilöille selkokielellä tehdyt sivut, jotta he voisivat itse opetella hakemaan palveluita.
Lähteet:
Avovaara, M-L. Asiantuntijoiden kokemuksia sähköisistä palveluista kehitysvammahuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinta. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tietokunta. Pro-gradu tutkielma. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20120701/urn_nbn_fi_uef-20120701.pdf.
Kiitos heti ensi alkuun, että bloginne on opetuksen kontekstissa! Pelastitte päiväni. Nyt alan paneutumaan blogiinne ja ottamaan osaa keskusteluun!
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaMitä mahdollisuuksia voisi yhteisösosiaalityön menetelmillä olla vahvistamassa tai tuomassa vaihtoehtoja sähköiseen asiointiin. Kuten viime tunnilla pohdimme, sähköinen asiointi ei usein ole mahdolista erityisen tuen tarpeessa oleville.
VastaaPoistaYhteisösosiaalityötä on monenlaista ja monelle erikokoiselle ryhmälle suunnattua. Tässä kohtaa yhteisösosiaalityö voisi olla koko asiakasryhmää koskevaa, ehkä jopa rakenteellistakin. Pyrittäisiin vaikuttamaan kokonaisiin palvelukokonaisuuksiin ja muokattaisiin sähköisiä palvelujakin palvelemaan paremmin erityisryhmiä. Selkokieliset sivut on mainio idea!
VastaaPoistaKehitysvammaisten voimaannuttaminen ja voimavarojen valjastaminen täyteen käyttöön vaatii työtä, mutta niin vaatii ihmisten asenteetkin. Kehitysvammaisten asemaa tulisi tehdä näkyvämmäksi ehkä juurikin yhteisösosiaalityön keinoin. Nähtäisiin kehitysvammaiset täysivaltaisina kansalaisina ja omien tilanteidensa parhaina asiantuntijoina.
Mielenkiintoinen ja tärkeä kysymys: voiko palvelujen digitalisaatio ja sähköiset palvelut edistää tai estää kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista? Selkokielisyyden tarve sähköisissä palveluissa on hyvä huomio. Toki esteellisyyttä voi olla monenlaista: esimerkiksi pääsy tietotekniikan ääreen, laitteiden ja palvelujen käytettävyys ylipäänsä, tai esimerkiksi osaamiseen ja kognitiivisiin valmiuksiin liittyvät esteet.
VastaaPoistaSosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio on toki muutakin kuin sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja. Digitalisaatio kehityssuuntana pätee yhtä lailla erityishuollossa, esimerkkeinä kirjaaminen, apuvälineteknologia ja sähköisen tiedonhallinnan ja sote-tiedon hyötykäytön lisääntyminen johtamisessa ja kehittämisessä.